perjantai 11. lokakuuta 2013

Unettomuutta ja syöpäasiaa

Olen nukkunut koko alkuviikon jotenkin huonosti vaikka tiistainen sytostaatti väsyttääkin:( Maanantai ja tiistai välinen yö meni hyvinkin huonosti. Heräsin useaan otteeseen. Tiistai aamulla mulla oli porissa lääkäri ja sytostaatti. Mielestäni en mitenkään stressannut sitä, että siksi olisin nukkunut huonosti, mutta voihan se olla, että stressasin kuitenkin alitajuisesti. Lääkärissä ei oikeastaan mitään ihmeellistä. Maksa-arvo oli pysynyt samassa ja lääkkeet on ihan ajantasalla. Tämän hoitojakson jälkeen otetaan vartalon TT-kuva, että nähdään vähän missä mennään nyt tämän syövän kanssa. En ole miettinyt sitä asiaa sen enempää enkä aijo stressata sitä etukäteen. Sen näkee sitten mitä on. Ihan positiivisilla mielialoilla kuitenkin. Uskon hoidon auttavan kuten ennenkin. Mietin, että pitäisiköhän munkin mennä siihen perinnöllisyys testiin missä katotaan onko mulla sellanen geeni, että tämä periytyy. Kuitenkin isän äiti kuoli rintasyöpään ja nyt sairastuin itse näin nuorena. Jokatapauksessa varmasti tytärtä seurataan nuoresta asti tarkkaan tämän takia, mutta silti olis kiva tietää.

Olin eilen taas syöpäyhdistyksen vesijumpassa. Tällä kertaa äitini oli mukana. Jumppa oli taas oikein mukava ja ennenkaikkea mieltä virkistävä! Johtuneeko jumpasta vai mistä, mutta nukuin hieman paremmin viime yönä. Näin viimeyönä "pahaa" unta. Unessa olin se vanha Jenna ja olimme mieheni kanssa unessa niin onnellisia. Itkuhan siinä tuli kun heräsin :'( Johtuneeko uni siitä kun olimme eilisessä MeNaiset lehdessä ja siinä puhuttiin ulkonäköni muutoksesta ja meidän välisestä läheisyyden puutteesta.

Aamulla mieheni piti lähteä lasten kanssa poriin korvien putkitukseen, mutta lähtö viivästyi aika tavalla kun miehen kukkaro oli mennyt hukkaan. Sitä etsittiin ihan joka paikasta! Ilman kukkaroahan sitten oli pakko lähteä kun sitä vaan ei löytynyt. Kuten arvata saattaa, se löytyy kun vähiten sitä odotat ja jostain yllättävän helposta paikasta. Nimittäin.. ihmettelin, että kuka pölö on laittanut mikrokuvun sisään kosteuspyyhe paketin ja pojan tekemän etanan. Siirsin ne pois ja kas, alta paljastui miehen kukkaro :D Siis miksi ihmeessä mikrokuvun sisässä on yleensäkään mitään tavaraa? No pääasia, että löytyi!

Kuva MeNaiset lehdessä.
Otin yksi päivä pakkasesta muffineja ja tein niihin suklaa sitruunakuorrutteen. NAM!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti